Siirry pääsisältöön

Koskelasta, koulusta ja vähän hallituksestakin.

Istun Koskelassa kerrostalossa ja mietin miten lujalla televisiota voi kuunnella ettei naapurit häiriinny. Tai kuuleeko ne kun jutusteleln puhelimessa . Olen viimeiset 9 vuotta asunut omakotitalossa jossa äänistä ei tarvitse välittää. Paitsi silloin kun perhe nukkuu.

Nyt olen yhtäkkiä melko keskellä Helsinkiä kaksiossa tuijottamassa seiniä ja ihmettelemässä miten elämä voikaan yllättää. Olenkin osa-aikainen helsinkiläinen. Osa-aikaisesti voin astua ovesta ulos ja pääsen vaivatta mihin vaan. Tiutisessa autottoman on vaikea lähteä extempore mihinkään, sieltä kun lähtee muutama hassu bussi päivässä. Täällä busseja menee neljä tunnissa tästä ihan taloni vierestä.

Olen siis aloittamassa koulun täällä Helsingissä. Aloitan tänään lauluntekijä-opinnot Kalliossa. Jännitys on huipussaan näin ensimmäisenä koulupäivänä. Heräsin neljän aikaan aamuyöstä ensimmäistä kertaa, koulu alkaa kolmelta iltapäivällä.

Samaan aikaan kun minun pieni jännitykseni koulun aloittamisesta on huipussaan, luen uutisia. Taas haluaa hallitus myydä palan suomea. Rautatiet. Huoh. Mitä tähän muuta voi sanoa kuin että päästäkää meidät jo pahasta. Kaatakaa tuo helvetistä noussut kapitalistiryhmä joka ei halua hyvää kuin itselleen ja kavereilleen.

Pieni mainos vielä tähän perään: 2.9. on Joukkovoiman mielenosoitus Helsingissä hallitusta vastaan. Tulkaa mukaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiroshima-päivän puhe Kotkan Sapokassa

Kun toverini Esa Lassi pyysi minua puhumaan tähän tilaisuuteen, emmin, olin otettu, epäröin. Rauha on suuri ja abstrakti aihe. Me olemme täällä muistamassa Hiroshiman uhreja. Hiroshimaan pudotettiin 6.8.1945 tuhoisin pommi ihmiskunnan historiassa ja se tappoi välittömästi 75 000 ihmistä. Lopullinen uhriluku nousi satoihin tuhansiin säteilyn vuoksi. Kun luomme katsauksen tähän päivään ja maailman tämän hetkiseen tilaan, ymmärrämme miten tärkeää on muistaa Hiroshimaa. Miten tärkeää on muistaa ja muistuttaa sodan järjettömyydestä. Ja toivoa rauhaa. Rauhaa tähän päivään. Hiroshiman pommin jälkeen on sodissa kuollut viattomia ihmisiä moninkertainen määrä Hiroshimaan verrattuna. Punaisen ristin mukaan Pelkästään Afghanistanissa, konflikti on aiheuttanut vuodesta -78 lähtien, yli puolentoista miljoonan siviilin kuoleman. Sodan on arvioitu tappavan keskimäärin kolme lasta päivässä maailmassa. Tämän takia rauhanliikettä tarvitaan. Tämän takia vastasin myöntävästi pyyntöön tulla puh...
SDP:n Erkki Tuomiojan ulostulo kolmen koplasta herätti toivon. Vasemmiston Li Andersson oli valmis Tuomiojan kelkkaan, ja niin minäkin. Myös Arhinmäki osallistui positiivisesti keskusteluun ja heitti aikamoisen julkisen haasteen (laittaisin tähän linkin mutta en osaa) Ville Niinistölle, vihreiden puheenjohtajalle,  joka suhtautui penseästi Tuomiojan ehdotukseen.  Lievensi lausuntoaan myöhemmin, mutta kuitenkin. Toivo kuitenkin heräsi. Vasemmiston ja vihreiden liitto voi hiertää vihreiden oikeistosiipeä mutta täytyy muistaa että myös demareilta löytyy hyvinkin oikeistolaisia politiikkoja. Edellisissä kunnallisvaaleissa kokeilin vaalinetissä epäsopivimpien listaa ja kokkarit olivat kärjessä tuloksissa. Niiden jälkeen demareita oli yllättäen kourallinen ja sitten taas kokkareita. Siksi en näe, että vihreille tulisi mitään kriisiä, oikeistolaisimmat ryhmässä saisivat taatusti äänensä kuuluviin. Vihreillä ja Vasemmistoliitolla on paljolti samoja luontoarvoja, ja mikä ...

Pienten koulujen lahtauksesta.

Koulujen lakkautus on kiusantekoa kun katsoo miten kunta tuhlaa rahaa muualle. Ihminen on unohtunut kunnan päätöksen teossa kokonaan. Kunnan perustehtävä, tuottaa kuntalaisille palveluita, on jäänyt markkinatalouden jalkoihin. Jumalniemen jo kertaalleen säästösyistä jäähylle laitettu ramppi onkin yhtäkkiä tärkeämpi kuin peruskuntalainen ja kuntalaisen oikeudet. Koivulan, Jäppilän ja Tiutisen koulujen lakkautuksista lasketut säästöt ovat jo laskennallisesti pelkkää valhetta. Terveitä kouluja lakkautetaan ja samalla homeisista kouluista siirretään oppilaita parakkeihin ja muihin väistötiloihin. Järjetöntä päätöksen tekoa ajatellen kunnan tulevaisuutta.  Demokratia on jäänyt unholaan ja kuntalaisen on turha pullikoida ja yrittää kertoa asioiden toista laitaa. Muista kunnista saatuja tutkimuksia ei hyödynnetä, ei haluta uskoa, koska muutama visionääri niin haluaa. Päätöksiä runtataan ”maantavalla” eli väsytetään kuntalainen ajamalla asiaa niin kauan, että asia menee läpi. 90-luvull...