Siirry pääsisältöön
Pisapisteet putosivat muutaman pykälän, mikä oli täysin odotettavaa, kun ottaa huomioon oikestolaisen politiikan Suomessa. Lähikouluja on lakkautettu vuosien varrella tasaisen tappavaan tahtiin. Suuret massayksiköt upottavat sisuksiinsa oppilasmassaa, johon yksilö ja yksilön tarpeet hukkuvat. Sama suuntaus jatkuu, vaikka tutkimukset ja nyt myös Pisakin kertoo, että suunta on väärä. Motivaatio koulutukseen synnytetään ala-asteella ellei jo päiväkodissa. Viihtyisä ja turvallinen koulu motivoi lasta oppimaan. Suuressa koulussa lapsi joutuu käyttämään kaiken kapasiteettinsa sosiaaliseen oppimiseen yrittäessään selvitä liian suuressa joukossa. On todella sääli ettei tätä nähdä Pisakeskusteluissa. Uusi pommi tuli, kun hallitus julkaisi uuden rakennepakettinsa ja toisen asteen koulutusuudistuksen. Pieniä ammattikouluja tullaan sulkemaan ja nuorten mahdollisuus opiskella omalla paikkakunnallaan loppuu.

Suurimpia ongelmia nuorten maailmassa ovat tällä hetkellä syrjäytyminen ja toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen. Hyvin usein syy syrjäytymiseen on sosiaaliset ongelmat sekä koulun keskeytyminen. Tulevaisuudessa 15-16-vuotias nuori joutuu jättämään kotinsa ja muuttamaan kauas tutusta ympäristöstä. Joillekin tämä sopii, mutta ei kovinkaan moni sen ikäinen ole vielä valmis asumaan omillaan. Tuhansien oppilaiden koulussa tämä nuori ongelmineen jää huomaamatta. Suurella todennäköisyydellä tämä nuori on se, joka keskeyttää koulunkäynnin.

Pisapisteiden tippumisen syitä ruoditaan nyt ja syytetään milloin vanhempia, opettajia ja milloin nuoria. Mietitään heti, mitä uudistuksia pitää tehdä, jotta päästään taas kipuamaan Pisatikkaita ylöspäin. Luultavasti koko peruskoulu käännetään taas ylösalaisin ja yritetään keksiä pyörä uudestaan. Historia opettaa, mutta ei näköjään tämän hetkisiä päättäjiä. Menneisyydestä pitää oppia ja se tapahtuu vain myöntämällä tehdyt virheet. Suomen nuoret olivat Pisan huipulla, kun saivat käydä lähikoulua, pienehkössä ryhmässä. Koska tämä myönnetään?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kannabiksen laillistamisesta

Kanada teki sen mistä moni unelmoi, laillisti kannabiksen. Ja tutkimusten mukaan se on erittäin hyvä veto, talouskasvun on arvioitu laillistamisen takia nousevan siellä jopa 0,9 prosenttia. Eikä talouskasvu jää ainoaksi hyödyksi, jos katsotaan, mitä Coloradossa on tapahtunut laillistamisen jälkeen. Siellä kannabis laillistettiin 2014. Coradossa kannabiksen laillistaminen  on vähentänyt alaikäisten kannabiksen käyttöä. Nuoret aikuiset taas ovat vähentäneet alkoholin juontia ja lisänneet pössyttelyä. Mitä jos kannabis laillistettaisiin Suomessa? Maaseutu saisi lisäbuustia pelloilleen, tästä muuten ilmastokin tykkäisi, koska kannabis on yksi parhaista hiilinielukasveista maailmassa. Moni kotikasvattaja muuttaisi mielellään maalle kasvattamaan hamppua laillisesti. Myös tutkivat kasvattajat olisivat innoissaan. Uusia lajikkeita kehitetään maailmalla koko ajan ja koko ajan löydetään uusia yhdisteitä ja vaikuttavuuksiltaan erilaisia lajikkeita. Tähän tutki...

Pienten koulujen lahtauksesta.

Koulujen lakkautus on kiusantekoa kun katsoo miten kunta tuhlaa rahaa muualle. Ihminen on unohtunut kunnan päätöksen teossa kokonaan. Kunnan perustehtävä, tuottaa kuntalaisille palveluita, on jäänyt markkinatalouden jalkoihin. Jumalniemen jo kertaalleen säästösyistä jäähylle laitettu ramppi onkin yhtäkkiä tärkeämpi kuin peruskuntalainen ja kuntalaisen oikeudet. Koivulan, Jäppilän ja Tiutisen koulujen lakkautuksista lasketut säästöt ovat jo laskennallisesti pelkkää valhetta. Terveitä kouluja lakkautetaan ja samalla homeisista kouluista siirretään oppilaita parakkeihin ja muihin väistötiloihin. Järjetöntä päätöksen tekoa ajatellen kunnan tulevaisuutta.  Demokratia on jäänyt unholaan ja kuntalaisen on turha pullikoida ja yrittää kertoa asioiden toista laitaa. Muista kunnista saatuja tutkimuksia ei hyödynnetä, ei haluta uskoa, koska muutama visionääri niin haluaa. Päätöksiä runtataan ”maantavalla” eli väsytetään kuntalainen ajamalla asiaa niin kauan, että asia menee läpi. 90-luvull...
Vasemmistonaiset kokoontuvat juuri Helsingissä Sofiassa pohtimassa onko mahdollisuuksia saada ihmislähtöinen sote. Tunnelma on jopa epätoivoinen. Hallituksen sotehässäkkä vaikuttaa olevan hillitön valintahimmeli jossa ei ole mitään järkeä. Markkinavoimille hoivan vapauttaminen tuntuu turhalta kun Outi Alanko tuossa äsken mainitsi että Suomessa on JO Euroopan markkinavoimaisin terveydenhuolto ja hoiva. Amerikassa tutkimukset osoittavat että markkinoiden tuottavat palvelut ovat kalliimpia ja heikompilaatuisia. Kilpailutuksen voittaneilla on myös "etuasema" määrittää palveluiden laatu. Mikäli markkinat voittavat Suomessa ja saavat palvelut tuottaakseen, miten määritellään hoidon laatu? Kuka sitä vahtii? Näillä näkymin sote-uudistus tulee viemään resursseja pois hoivasta. Resursseja tullaan tarvitsemaan paljon hoivan laadun määrittelemiseen ja tarkkailemiseen että laatuvaatimukset täyttyvät. Suurin kysymys on mielestäni kuitenkin: Miten on mahdollista että päättäjät uskovat e...