Siirry pääsisältöön

Mitä me oikeasti haluamme jättää perinnöksi lapsillemme?



Hallituksen mantra jota he hokevat perustellessaan järjetöntä leikkuripolitiikkaa kuuluu: ”Emme halua jättää lapsillemme perinnöksi velkaista maata”. Minun kysymykseni kuuluu: Haluammeko jättää lapsillemme maan jossa asuu rikkinäisiä ja huonosti voivia ihmisiä? Sillä sitä tämä hallituksen tämän hetkinen politiikka tulee jättämään jälkeensä.

-90 luvun laman jälkeisiä vaurioita korjataan edelleen. Lama ja politiikka jolla sitä yritettiin hoitaa tuotti uskomattoman määrän syrjäytyneitä nuoria jälkeensä. Perheet hajosivat, voivat huonosti ja lapset olivat kärsijöitä.  Täytyy muistaa että yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa elinaikanansa.

Jo tällä hetkellä, ennen kuin leikkuri on lopullisesti iskenyt, perheet ovat ahdingossa. Lasten päivät ovat pitkiä ilman vanhempia. Useimmilla perheillä ei ole varaa iltapäivätoimintaan ja lapset joutuvat viettämään tunteja ja taas tunteja ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa. Kaiken lisäksi iltapäivätoimintaa on kuntien säästösyistä supistettu ja valtion toimesta hinta on noussut niin paljon, että edes keskituloisella perheellä ei siihen enää ole varaa. Kun hallitus nyt aikoo pakottaa vanhemmat vielä pidemmillä tunneilla työhön, tulee lasten päivistä vielä turvattomampia ja yksinäisempiä. Työmatkojen pidennykset ovat lasten kannalta täysin järjetöntä politiikkaa.

Turvallinen lapsuus ja nuoruus kulkevat käsi kädessä tasapainoisen ja ehjän aikuisuuden kanssa. Tasapainoinen aikuinen on tuottava ja on löytänyt paikkansa yhteiskunnassa. Hänellä on sitä mitä tämä maa kaipaa, innovatiivisuutta ja intoa kehittyä ja kehittää. Sitä minä haluan jättää lapsillemme, innovatiivisuutta, intoa ja tasapainoa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kannabiksen laillistamisesta

Kanada teki sen mistä moni unelmoi, laillisti kannabiksen. Ja tutkimusten mukaan se on erittäin hyvä veto, talouskasvun on arvioitu laillistamisen takia nousevan siellä jopa 0,9 prosenttia. Eikä talouskasvu jää ainoaksi hyödyksi, jos katsotaan, mitä Coloradossa on tapahtunut laillistamisen jälkeen. Siellä kannabis laillistettiin 2014. Coradossa kannabiksen laillistaminen  on vähentänyt alaikäisten kannabiksen käyttöä. Nuoret aikuiset taas ovat vähentäneet alkoholin juontia ja lisänneet pössyttelyä. Mitä jos kannabis laillistettaisiin Suomessa? Maaseutu saisi lisäbuustia pelloilleen, tästä muuten ilmastokin tykkäisi, koska kannabis on yksi parhaista hiilinielukasveista maailmassa. Moni kotikasvattaja muuttaisi mielellään maalle kasvattamaan hamppua laillisesti. Myös tutkivat kasvattajat olisivat innoissaan. Uusia lajikkeita kehitetään maailmalla koko ajan ja koko ajan löydetään uusia yhdisteitä ja vaikuttavuuksiltaan erilaisia lajikkeita. Tähän tutki...

Pienten koulujen lahtauksesta.

Koulujen lakkautus on kiusantekoa kun katsoo miten kunta tuhlaa rahaa muualle. Ihminen on unohtunut kunnan päätöksen teossa kokonaan. Kunnan perustehtävä, tuottaa kuntalaisille palveluita, on jäänyt markkinatalouden jalkoihin. Jumalniemen jo kertaalleen säästösyistä jäähylle laitettu ramppi onkin yhtäkkiä tärkeämpi kuin peruskuntalainen ja kuntalaisen oikeudet. Koivulan, Jäppilän ja Tiutisen koulujen lakkautuksista lasketut säästöt ovat jo laskennallisesti pelkkää valhetta. Terveitä kouluja lakkautetaan ja samalla homeisista kouluista siirretään oppilaita parakkeihin ja muihin väistötiloihin. Järjetöntä päätöksen tekoa ajatellen kunnan tulevaisuutta.  Demokratia on jäänyt unholaan ja kuntalaisen on turha pullikoida ja yrittää kertoa asioiden toista laitaa. Muista kunnista saatuja tutkimuksia ei hyödynnetä, ei haluta uskoa, koska muutama visionääri niin haluaa. Päätöksiä runtataan ”maantavalla” eli väsytetään kuntalainen ajamalla asiaa niin kauan, että asia menee läpi. 90-luvull...
Vasemmistonaiset kokoontuvat juuri Helsingissä Sofiassa pohtimassa onko mahdollisuuksia saada ihmislähtöinen sote. Tunnelma on jopa epätoivoinen. Hallituksen sotehässäkkä vaikuttaa olevan hillitön valintahimmeli jossa ei ole mitään järkeä. Markkinavoimille hoivan vapauttaminen tuntuu turhalta kun Outi Alanko tuossa äsken mainitsi että Suomessa on JO Euroopan markkinavoimaisin terveydenhuolto ja hoiva. Amerikassa tutkimukset osoittavat että markkinoiden tuottavat palvelut ovat kalliimpia ja heikompilaatuisia. Kilpailutuksen voittaneilla on myös "etuasema" määrittää palveluiden laatu. Mikäli markkinat voittavat Suomessa ja saavat palvelut tuottaakseen, miten määritellään hoidon laatu? Kuka sitä vahtii? Näillä näkymin sote-uudistus tulee viemään resursseja pois hoivasta. Resursseja tullaan tarvitsemaan paljon hoivan laadun määrittelemiseen ja tarkkailemiseen että laatuvaatimukset täyttyvät. Suurin kysymys on mielestäni kuitenkin: Miten on mahdollista että päättäjät uskovat e...