Siirry pääsisältöön

Elämä on musiikkia ja politiikkaa

Musiikin ja politiikan täyteinen viikonloppu alkaa olla lopuillaan. Kuten moni tietää, opiskelen lauluntekijäksi Helsingissä ja tänä viikonloppuna olen rimpuillut yhden enkkutekstin kanssa. Idea biisiin tuli vuosia sitten, mutta nyt se on alkanut pompsahdella mieleen ja viimein sain jonkinlaisen raakileen aikaiseksi. Biisistä tuli mystinen ja outo ja luultavasti huono, mutta koulussa monikin luennoitsija on hokenut, että kirjoittakaa paljon paskaa niin löytyy helmiäkin joskus. Vähän niin kuin elämässäkin käy.

Pääsin myös pitkästä aikaa seitinohuille hyvän ystävän, oikean helmen, kanssa. Politikointi, pari olutta ja "no jos vielä yksi lasi viiniä" on hyvä breikki kirjoittamisen eristäytymisestä. Maakuntavaalit ovat ovella, vaikka varmaa tietoa mistään ei vielä ole. Siitä riitti keskustelua vähän isommassakin porukassa. Maakunta päättää, missä sinua tulevaisuudessa hoidetaan, joten vaalit ovat tärkeät. Suoraan synnytyslaitokselta pj-miittiin tullut toveri muistutti pienten sote-yritysten tukemisesta. Tällä hetkellä ulkomaisomisteiset suuret veropakolaisfirmat jyräävät pienet tekijät, jotka maksavat veronsa Suomeen.

Usein politikointi päättyy hirveään vitutukseen, kun muistaa taas, missä johdossa maa nyt on ja mihin suuntaan se on menossa. Ja taas alkaa vaalistressi, jota onkin sitten kiva purkaa biisin raakileen, jonka nimi on tällä hetkellä Athmosphere, demotteluun. Helmipuoliso onneksi osaa soittaa kitaraa kivasti ja osaa muutenkin auttaa nauhoitusjutuissa. Löydettiin yhdessä biisiin vähän muotoa ja saatiin se nauhoitettua kitara-laulu meiningillä.

Viikonlopun päätti bänditreenit, joissa yhdistyi musiikki ja politiikka. Ajantajun seuraava keikka on 11.3. Paavalin kirkolla. Esitetään siellä neljä kappaletta, joista kaksi on vanhoja työväenlauluja.

Kotkassa alkaa nyt talviloma, Helsingissä ei. Niinpä opiskelut jatkuu ja niin jatkuu myös politikointi. Ja musiikki.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kannabiksen laillistamisesta

Kanada teki sen mistä moni unelmoi, laillisti kannabiksen. Ja tutkimusten mukaan se on erittäin hyvä veto, talouskasvun on arvioitu laillistamisen takia nousevan siellä jopa 0,9 prosenttia. Eikä talouskasvu jää ainoaksi hyödyksi, jos katsotaan, mitä Coloradossa on tapahtunut laillistamisen jälkeen. Siellä kannabis laillistettiin 2014. Coradossa kannabiksen laillistaminen  on vähentänyt alaikäisten kannabiksen käyttöä. Nuoret aikuiset taas ovat vähentäneet alkoholin juontia ja lisänneet pössyttelyä. Mitä jos kannabis laillistettaisiin Suomessa? Maaseutu saisi lisäbuustia pelloilleen, tästä muuten ilmastokin tykkäisi, koska kannabis on yksi parhaista hiilinielukasveista maailmassa. Moni kotikasvattaja muuttaisi mielellään maalle kasvattamaan hamppua laillisesti. Myös tutkivat kasvattajat olisivat innoissaan. Uusia lajikkeita kehitetään maailmalla koko ajan ja koko ajan löydetään uusia yhdisteitä ja vaikuttavuuksiltaan erilaisia lajikkeita. Tähän tutkimuks

Hallitus ulos!

Ammattiliitot suostuivat pitkin hampain Sipilän kikyyn.  Lupasivathan Sipilä ja hallitus, että jos kikyyn lähdetään, lisäleikkauksia ei tule. Nyt kuitenkin Kokoomus ja Orpo jo väläyttelevät seuraavia leikkauksia. Kaikki hallituksen leikkaukset kohdistuvat köyhimpään kansanosaan, opiskelijoihin, työttömiin, eläkeläisiin, vammaisiin ja sairaisiin. Samat leikkaukset osuvat myös keskituloisiin, joko välillisesti tai suoraan. Keskituloinen joutuukin jo nyt kiristämään kukkaron nyörejään tiukemmalle; enää ei käydä kasvohoidoissa tai kampaajalla, unohdetaan mukava perheillallinen ravintolassa, kauppakin on vaihtunut Siwasta Lidliin. Ja lisää leikkauksia siis tulossa! Mistä vielä? Enää ei vaan pysty mistään kiristämään. Ei pysty.  Suomalaista hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa yhä hurjempaa vauhtia kohti lopullista päämäärää; hautaa. Kaikki raha, joka pitäisi jäädä Suomeen kiertoon, valuu suoraan suuryritysten osinkoihin ja mikä kaikkein huolestuttavinta, veron kiertoon. Suomi tukee su

Pienten koulujen lahtauksesta.

Koulujen lakkautus on kiusantekoa kun katsoo miten kunta tuhlaa rahaa muualle. Ihminen on unohtunut kunnan päätöksen teossa kokonaan. Kunnan perustehtävä, tuottaa kuntalaisille palveluita, on jäänyt markkinatalouden jalkoihin. Jumalniemen jo kertaalleen säästösyistä jäähylle laitettu ramppi onkin yhtäkkiä tärkeämpi kuin peruskuntalainen ja kuntalaisen oikeudet. Koivulan, Jäppilän ja Tiutisen koulujen lakkautuksista lasketut säästöt ovat jo laskennallisesti pelkkää valhetta. Terveitä kouluja lakkautetaan ja samalla homeisista kouluista siirretään oppilaita parakkeihin ja muihin väistötiloihin. Järjetöntä päätöksen tekoa ajatellen kunnan tulevaisuutta.  Demokratia on jäänyt unholaan ja kuntalaisen on turha pullikoida ja yrittää kertoa asioiden toista laitaa. Muista kunnista saatuja tutkimuksia ei hyödynnetä, ei haluta uskoa, koska muutama visionääri niin haluaa. Päätöksiä runtataan ”maantavalla” eli väsytetään kuntalainen ajamalla asiaa niin kauan, että asia menee läpi. 90-luvulla te