Siirry pääsisältöön

Kannabiksen laillistamisesta



Kanada teki sen mistä moni unelmoi, laillisti kannabiksen. Ja tutkimusten mukaan se
on erittäin hyvä veto, talouskasvun on arvioitu laillistamisen takia nousevan siellä jopa
0,9 prosenttia.
Eikä talouskasvu jää ainoaksi hyödyksi, jos katsotaan, mitä Coloradossa on tapahtunut
laillistamisen jälkeen. Siellä kannabis laillistettiin 2014.
Coradossa kannabiksen laillistaminen  on vähentänyt alaikäisten kannabiksen käyttöä.
Nuoret aikuiset taas ovat vähentäneet alkoholin juontia ja lisänneet pössyttelyä.


Mitä jos kannabis laillistettaisiin Suomessa?


Maaseutu saisi lisäbuustia pelloilleen, tästä muuten ilmastokin tykkäisi,
koska kannabis on yksi parhaista hiilinielukasveista maailmassa. Moni kotikasvattaja
muuttaisi mielellään maalle kasvattamaan hamppua laillisesti. Myös tutkivat kasvattajat
olisivat innoissaan. Uusia lajikkeita kehitetään maailmalla koko ajan ja koko ajan
löydetään uusia yhdisteitä ja vaikuttavuuksiltaan erilaisia lajikkeita. Tähän tutkimukseen
kannattaisi panostaa nyt.


Laillistaminen helpottaisi myös lääkäreitä kun kannabiksen määrääminen lääkkeeksi vapautuisi.
Suomessa kannabis on lääkkeenä laillista vain harvalle johtuen siitä, ettei sitä saa määrätä
kuin muutamiin sairauksiin. Esim. migreeniin on joissain tapauksissa määrätty kannabista,
kun muut lääkkeet eivät ole auttaneet. Sitä ennen potilas on kuitenkin joutunut kokeilemaan
paljon kannabista haitallisempia lääkkeitä pitkään. Kannabis on opiaatteihin verrattuna
turvallisempi lääke eikä aiheuta riippuvutta niinkuin opiaattipohjaiset pillerit.
Hyötyjiä olisi lääkinnällisellä puolella paljon enemmänkin. Kannabisöljyllä hoidetaan muualla
mm. epilepsiaa, fibromyalgiaa, alzheimeria ja touretten-syndroomaa.

Tunnen monia joille olisi juuri nyt konkreettista hyötyä laillisesta kannabiksesta
ja sydäntä särkee, kun tiedän että apua olisi, mutta sitä ei saa.
Voisiko Suomi olla niin järkevä, että hyppäisi tähän junaan rohkeasti heti?


Edistyksen juna puksuttaa ja nyt on aika lähteä mukaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiroshima-päivän puhe Kotkan Sapokassa

Kun toverini Esa Lassi pyysi minua puhumaan tähän tilaisuuteen, emmin, olin otettu, epäröin. Rauha on suuri ja abstrakti aihe. Me olemme täällä muistamassa Hiroshiman uhreja. Hiroshimaan pudotettiin 6.8.1945 tuhoisin pommi ihmiskunnan historiassa ja se tappoi välittömästi 75 000 ihmistä. Lopullinen uhriluku nousi satoihin tuhansiin säteilyn vuoksi. Kun luomme katsauksen tähän päivään ja maailman tämän hetkiseen tilaan, ymmärrämme miten tärkeää on muistaa Hiroshimaa. Miten tärkeää on muistaa ja muistuttaa sodan järjettömyydestä. Ja toivoa rauhaa. Rauhaa tähän päivään. Hiroshiman pommin jälkeen on sodissa kuollut viattomia ihmisiä moninkertainen määrä Hiroshimaan verrattuna. Punaisen ristin mukaan Pelkästään Afghanistanissa, konflikti on aiheuttanut vuodesta -78 lähtien, yli puolentoista miljoonan siviilin kuoleman. Sodan on arvioitu tappavan keskimäärin kolme lasta päivässä maailmassa. Tämän takia rauhanliikettä tarvitaan. Tämän takia vastasin myöntävästi pyyntöön tulla puh...
SDP:n Erkki Tuomiojan ulostulo kolmen koplasta herätti toivon. Vasemmiston Li Andersson oli valmis Tuomiojan kelkkaan, ja niin minäkin. Myös Arhinmäki osallistui positiivisesti keskusteluun ja heitti aikamoisen julkisen haasteen (laittaisin tähän linkin mutta en osaa) Ville Niinistölle, vihreiden puheenjohtajalle,  joka suhtautui penseästi Tuomiojan ehdotukseen.  Lievensi lausuntoaan myöhemmin, mutta kuitenkin. Toivo kuitenkin heräsi. Vasemmiston ja vihreiden liitto voi hiertää vihreiden oikeistosiipeä mutta täytyy muistaa että myös demareilta löytyy hyvinkin oikeistolaisia politiikkoja. Edellisissä kunnallisvaaleissa kokeilin vaalinetissä epäsopivimpien listaa ja kokkarit olivat kärjessä tuloksissa. Niiden jälkeen demareita oli yllättäen kourallinen ja sitten taas kokkareita. Siksi en näe, että vihreille tulisi mitään kriisiä, oikeistolaisimmat ryhmässä saisivat taatusti äänensä kuuluviin. Vihreillä ja Vasemmistoliitolla on paljolti samoja luontoarvoja, ja mikä ...

Pienten koulujen lahtauksesta.

Koulujen lakkautus on kiusantekoa kun katsoo miten kunta tuhlaa rahaa muualle. Ihminen on unohtunut kunnan päätöksen teossa kokonaan. Kunnan perustehtävä, tuottaa kuntalaisille palveluita, on jäänyt markkinatalouden jalkoihin. Jumalniemen jo kertaalleen säästösyistä jäähylle laitettu ramppi onkin yhtäkkiä tärkeämpi kuin peruskuntalainen ja kuntalaisen oikeudet. Koivulan, Jäppilän ja Tiutisen koulujen lakkautuksista lasketut säästöt ovat jo laskennallisesti pelkkää valhetta. Terveitä kouluja lakkautetaan ja samalla homeisista kouluista siirretään oppilaita parakkeihin ja muihin väistötiloihin. Järjetöntä päätöksen tekoa ajatellen kunnan tulevaisuutta.  Demokratia on jäänyt unholaan ja kuntalaisen on turha pullikoida ja yrittää kertoa asioiden toista laitaa. Muista kunnista saatuja tutkimuksia ei hyödynnetä, ei haluta uskoa, koska muutama visionääri niin haluaa. Päätöksiä runtataan ”maantavalla” eli väsytetään kuntalainen ajamalla asiaa niin kauan, että asia menee läpi. 90-luvull...